Tonin kaalinyytit neljälle

1kpl kaali
1 pkt vahva Koskenlaskija juusto
pippuria
suolaa
öljyä

Pilko tai raasta kaali ja sekoita juuston ja mausteiden kanssa. Laita tiiviiseen folionyyttiin. Grillaa n 45 min. Tarjoile. Ruoka on edullista ja maukasta mutta hieman väritöntä, joten kannattaa tarjoillaa esim värikkään saalaatin ja puolukahillon kanssa.

Uudestaan

En usko että kukaan lukee tätä blogia. Joten en tunne suurta syyllisyyden tunnetta siitä, että en ole postannut vähän aikaan. Nyt tuntui kuitenkin hyvältä ajankohdalta jatkaa. Olen nimittäin taas lopettamassa tupakoinnin. Ehkä tänään, mutta viimeistään 18.2. Jostain syystä. Lopetamme silloin C:n kanssa yhdessä. Jotta voi pussailla ilman tuhkakuppisivumakuja. Heips!

Demi Vege

Olen nyt ollut vuoden päivät vege-linjalla. Tai omalla tavallani ainakin. Kyse on siitä, että päätän mitä syön. Olen kiinnostunut ruoan alkuperästä, eettiisyydestä ja ekologisuudesta. Tämän perusteella teen valintani. Kuten tupakan kanssa, en ole aivan ehdoton. Kesällä tuli taas poltettua vähän mutta nyt on taas tumpattu syksyksi. Lihaakin olen syönyt, mutta harvoin ja ainoastaan luomua.

Painoni on pysynyt samana, n. 85 kg, olen pysynyt terveenä ja voinut hyvin. Eli fyysisesti en koe juurikaan eroa entiseen lihansyöntiminääni. En ainakaan huonompaan. Henkisesti olen erittäin ylpeä valinnastani ja vuoden aikana on ollut monta mielenkiintoista keskustelua ruoasta ja maailmasta.

Tulen ehdottomasti jatkamaan valitsemallani linjalla. Haluan löytää uusia vegeherkkuja ja reseptejä ja olenkin hankkinut oikean vegeruokakirjan. Ai niin, siitä otsikosta. jos on pakko lokeroitua johonkin, niin olisin ehkä demi-vege, mikä tarkoittaa "lievintä" vegesorttia joka syö kalaa, äyriäisiä ja meijerituotteita sekä kananmunia. Vaikka jostain luinkin että juustot ovat yhtä epäekologisia kuin punainen liha...Mutta parempi yksi pahe kuin monta.

Onko pakko lokeroida?

En ole kasvissyöjä. Syön kuitenkin kasveja. Syön myös luomulihaa silloin tällöin. Ja kalaakin joskus, tilanteesta riippuen. Syön kuitenkin pääsääntöisesti vain kasvisruokaa. Sanoisin että 95% ruoka-annoksistani ovat kasvisruokia. Ehkä enemmänkin. Eli en ole ehdoton. En siis ole kasvissyöjä. Pelkästään.

Luin Helsingin Sanomista päiväkotien ruokavalioista. Erityisruokavalioiden määrä on kasvanut. On kasvissyöjiä, allergikoita ja erilaisia uskonnollisia taustoja. Nykyään kuitenkin yleensä riittää että vanhemmat ilmoittavat lastensa ruokavalion, mutta poikkeuksia kuitenkin on. Eräässä tapauksessa nainen oli joutunut vetoamaan uskontoon (Buddhismiin, vaikka ei oikeasti ollut buddhalainen) saadakseen lapselleen kasvisruokavalion. Onneksi tällaiset tapaukset ovat yhä harvinaisempia.

En pidä eläinten massakasvattamisesta enkä halua olla mukana tukemassa epäeettistä ruokateollisuutta. En myöskään halua tuottaa turhia hiilidioksiidipäästöjä tietäen maapallon lämpenemisen tilanteen. Arvostan myös omaa elämääni ja haluan mahdollisuuksien mukaan syödä puhdasta, hyvää ja terveellistä ruokaa.

Mutta miksi kasvisyöjällä täytyisi olla syy valintaansa? Eihän lihansyöjältäkään kysytä syytä. (vaikka ehkä pitäisi) Valaistuneelle ja välittävälle ihmiselle kasvisruokavaliota on liharuokavalita helpompaa perustella. Jokainen tehköön tietenkin  omat valintansa mutta eikö olisi korkea aika lopettaa ainainen kasvissyönnin syiden kysyminen ja kasvissyöjäksi leimaamisen (kyllä, sanaan liitetään paljon turhia ennakkoluuloja). Onko ihmisiä pakko lokeroida? tai eläimiä...

Kolme viikkoa neljä päivää

No niin, eihän se vaikeata ollut. Nyt on jo reilu kolme savutonta viikkoa takana, eli testi on ohi. Täytyy sanoa että olen hieman pettynyt. Odotin dramaattisia käänteitä ja hikisiä öitä, mutta turhaan. Nikotiini on nyt lääketieteellisesti poistunut kehostani. Enää on kyse tottumuksista ja huonoista tavoista. Ei nikotiiniriippuvuudesta.

Mitä sitten? Pitäisikö aloittaa taas nyt kun tietää että osaa lopettaa? Vai olenko polttanut elämäni viimeisen tupakan? Uskon että vastaus on hetkessä. En voi tänään päättää mitä huomenna tulee tapahtumaan. Voin vain päättää mitä teen nyt. Jokainen valinta on oltava aktiivinen ja vapaaehtoinen. Muuten en olisi vapaa. Minun vapauteeni kuuluu että voin joka hetki päättä, poltanko vai en. Tänään en polta.

Entä juominen? Luin krapulassa artikkelin alkoholin haittavaikutuksista. Kuulemma juominen ei ole hyväksi aivoille. Joka kerta kun juo itsensä känniin, tai jos on suurkuluttaja (24 annosta viikossa) kuten minä, aivosolujen uusiutuminen hidastuu. Muisti, oppimiskyky ja tasapainoaisti heikkenee. Tavallaan siinä vanhenee nopeammin. Eli elämä lyhenee. Ja sehän on ikävää, joten olkoon tämä seuraava aiheeni - alkoholinkulutus. Hyvä puoli on se, että aivojen toiminta paranee jo muutaman alkoholittoman viikon jälkeen. Aivosoluja alkaa taas muodostumaan ja muisti sekä oppimiskyky paranee.

Vedin kunnon lärvit viime lauantaina. Siitä on nyt neljä päivää. Eilen join oluen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Tänään olen ollut raitis. Pientä päänsärkyä on kuitenkin vaikka olen nukkunut hyvin. auttaisikohan pieni yömyssy? Taidan jättää väliin tänään.

Kaksi viikkoa

Hopsista, en ole ihan joka päivä onnistunut kirjoittamaan tupakkatuskistani, mutta tässä tulee nyt yhteenveto. No smoking. En ole itse asiassa miettinyt koko asiaa sen kummemmin, eikä siis ole ollut tuskia mistä kirjoittaa. Pieni houkutus oli kuitenkin viikonloppuna kun oltiin poikien kanssa viettämässä iltaa, saunomassa ja kylpemässä paljussa. Kalja oli myös mukana, kuten yleensä näinä heikkoina hetkinä. Pidin kuitenkin kiinni tiukasta linjastani. Totesin myös että tällainen kolmen viikon testijakso on hyvä syy olla polttamatta. Se ei tunnu niin isolta uhraukselta tai mahdottomalta lupaukselta, kuin että jos lopettaisi kokonaan, lopullesesti, finito, forever.

Uskon että tämä pätee myös muilla elämänalueilla. Uskon että vapaus on tärkeä osa onnellista elämää. Vapaus taas on sitä että päättää aktiivisesti joka päivä ja joka hetki, mitä tekee. On niin helppoa leikkiä uhria ja alkaa sääliä itseään. Ikään kuin ei pystyisi vaikuttaa asioihin. Silloin ei ota vastuuta omasta elämästään. Päätän nyt että jatkan tupakkalakkoa, mutta vapaana ihmisenä minulla on tietenkin mahdollisuus muuttaa tätä päätöstä koska tahansa, jos haluaisin.

Day 2,3 and 4

Toistaiseksi kaikki on sujunut mainiosti. En ole polttanut. Kaksi kertaa houkutus on kuitenkin ollut läsnä. Ensin, kolmantena päivänä, taidetunnin tauolla, kun aurinko paistoi, savuke olisi jotenkin tehnyt tauosta täydellisen. Toinen kerta, myöhemmin samana iltana baarissa. Oluella on jännä tapa houkutella polttamaan. Mutta pidin pintani. Olen nukkunt hyvin eikä muutenkaan ole ollut vieroitusoireista tietoakaan.